Sivut

torstai 12. syyskuuta 2013

ja rakennetaan jokaiselle meille piilopaikat maan alle
































Joskus sitä vain haluaisi...
Kaivaa kuopan maan alle ja kömpiä sinne todella pitkäksi aikaa.
Juosta niin pitkälle ja kovaa, ettei enää jaksa nostaa jalkojaan.
Itkeä niin kauan, että kyyneleet loppuvat.
Mennä omaan sänkyyn, käpertyä peittoon ja unohtaa kaiken, aivan kaiken.
Heittää joku tavara seinään niin kovaa, että se menee rikki.
Nukkua niin kauan, ettei enää heräisi.
Laittaa kuulokkeet korville ja vain antaa sanojen syöpyä aivoihin.
Repiä hiukset päästä.
Kirjoittaa, kirjoittaa, kirjoittaa, kunnes sanavarasto ehtyy.
Vetää jotakuta täysillä turpaan.
Soittaa pianolla monta tuntia, antaa sävelten soljua eteenpäin.
Sukeltaa mereen ja jäädä sinne kalojen seuraksi.
Ottaa jääkylmän suihkun.
Halata jotain todella lujaa ja olla päästämättä koskaan irti.
Puhua, purkaa tunteita ja ajatuksia jollekin.
Joskus sitä  vain haluaisi näyttää elämälle keskisormea.

Välillä ei mikään suju, kaikki menee pieleen,
elämä tuntuu kaatuvan päälle.
Silloin kannattaa ajatella, että ehkä seuraava päivä tuo jotain parempaa.
Ehkä huomenna kaikki on hyvin.
Pohjalta on suunta vain ylöspäin, sateen jälkeen paistaa aina aurinko.
Pitää vain luottaa ja uskoa siihen täysillä.
Mutta ennenkaikkea toivoa, että niin todella tapahtuisi.

♥: Romppu

tiistai 10. syyskuuta 2013

When autumn leaves start to fall

Syksy. Tuuli puhaltaa ja auringon viime säteet pilkistelevät puiden lomasta.
Katselen ympärilleni ja hymyni nousee korviin asti. Miten värikästä täällä onkaan!
Rakastan syksyä. Rakastan niitä värejä, joita ei voi olla ihailematta.
Rakastan sitä, kun viikko viikolta huomaa, kuinka puiden lehdet vähitellen värjäytyvät ensin keltaisiksi ja lopulta niin kuin puhkeaisivat kukkaan ja väriloisto aivan sokaisee silmät.
Rakastan sitä, kun voi huoletta vetää villapaidan päälle ilman että tulee kuuma. Kun voi vihdoin lämpimän kesän jälkeen laittaa villasukat jalkaan, pimeinä iltoina sytyttää kynttilän ja soittaa rauhoittavaa musiikkia.
Myönnän pois, olen jo hurahtanut joululauluihin. Haha apua, ja nyt on vasta syyskuu!
Mutta syksyssä on ihanaa myös se, että voi jo alkaa odottaa ihan oikeasti joulua. Tietää, että se tulee sieltä nopeammin kuin arvaakaan!
Syksy on ihanaa aikaa!

Kiitos paljon teille ihanille lukijoille ihanista kommenteistanne!  Niitä on ihana saada ja ne piristävät päivää samalla tavalla kuin syksyn väriloistokin! Jatkakaa samaan malliin ;--)
Olisi ihana kirjoitella useammin, mutta tiedättehän: koulu... Aiheita minulla on "varastossa" vaikka kuinka paljon, saa nähdä milloin ehdin toteuttaa ne kaikki! Toivottavasti pian!
Ps. Käykää kurkkaamassa Kuka minä olen? sivu tuosta yläpalkista. Ja jos teillä on aihe-ehdotuksia, otan ne innolla vastaan! Olisi kiva tietää, mistä asioista haluatte lukea ja mitkä olisivat teille ajankohtaisia juuri nyt! Kiitos! :--)

 Adios amigos,
Romppu